Shortcut: WD:GLOSS

Wikidata:Sanasto

From Wikidata
Jump to: navigation, search
This page is a translated version of the page Wikidata:Glossary and the translation is 48% complete.

Outdated translations are marked like this.
Other languages:
العربية • ‎azərbaycanca • ‎беларуская • ‎беларуская (тарашкевіца)‎ • ‎বাংলা • ‎bosanski • ‎català • ‎čeština • ‎dansk • ‎Deutsch • ‎Zazaki • ‎dolnoserbski • ‎Ελληνικά • ‎English • ‎British English • ‎Esperanto • ‎español • ‎euskara • ‎فارسی • ‎suomi • ‎français • ‎Frysk • ‎ગુજરાતી • ‎עברית • ‎हिन्दी • ‎hornjoserbsce • ‎magyar • ‎Հայերեն • ‎interlingua • ‎Bahasa Indonesia • ‎Ilokano • ‎íslenska • ‎italiano • ‎日本語 • ‎ქართული • ‎한국어 • ‎Ripoarisch • ‎Latina • ‎Lëtzebuergesch • ‎lietuvių • ‎latviešu • ‎македонски • ‎മലയാളം • ‎Bahasa Melayu • ‎norsk bokmål • ‎Nederlands • ‎norsk nynorsk • ‎occitan • ‎ਪੰਜਾਬੀ • ‎polski • ‎پښتو • ‎português • ‎português do Brasil • ‎română • ‎русский • ‎Scots • ‎srpskohrvatski / српскохрватски • ‎српски / srpski • ‎српски (ћирилица)‎ • ‎svenska • ‎Kiswahili • ‎ślůnski • ‎தமிழ் • ‎తెలుగు • ‎ไทย • ‎Türkçe • ‎українська • ‎اردو • ‎Tiếng Việt • ‎ייִדיש • ‎中文 • ‎中文(中国大陆)‎ • ‎中文(简体)‎ • ‎中文(繁體)‎

Wikidata on tietopankki, jota kuka tahansa voi muokata. Tutustu Wikidatan sanastoon, jotta voimme käyttää samaa, yhteistä terminologiaa ja parantaa muokkaajien ja kehittäjien välistä viestintää.

Sanasto on järjestetty aihepiirien mukaan aakkosjärjestyksen sijaan, yleisemmät käsitteet esitetään ensin aina kun mahdollista. Näin siksi, että sivu käännetään useille kielille ja käsitteillä on eri kielillä eri nimet. Joissakin tapauksissa ei ole yksiselitteistä, kuinka käsitteet tulisi järjestää. Näissä tapauksissa voidaan käyttää sopivien osioiden katso myös -kohtia.

Nimet ja projektit

  • Wikimedia on nimi liikkeelle (katso lisätietoja), joka tarjoaa avointa tietoa Wikimedia-projektien kautta.
  • Wikimedia projects (see for details) are free wikis with a specific purpose, usually divided into multiple individual wikis for each language, as with Wikipedia. Wikidata is a multilingual Wikimedia project. There are about 800 different wikis in total for Wikimedia projects. For now, only Wikimedia projects can be linked with Wikidata.
  • MediaWiki on ohjelmisto, jolla kaikki Wikimedian projektit toimivat. Koska ohjelmisto on vapaa, eri tahot ovat tehneet tuhansittain MediaWiki-asennuksia. Katso lisätietoja MediaWiki.
  • Wikibase on ohjelmisto Wikidatan takana. Se koostuu kolmesta MediaWiki-laajennuksesta: Wikibase, Wikibase client (Wikibase-asiakaslaajennus) ja WikibaseLib.
    1. Wikibase-laajennuksen (tarkoitettu Wikidatan palvelimelle, usein repository tai vain repo) avulla MediaWiki-asennus voi kerätä ja säilyttää rakenteista tietoa. Sitä käytetään Wikidata-sivustolla.
    2. Wikibase-asiakaslaajennuksen (usein vain asiakaslaajennus, asiakasohjelma tai client) avulla MediaWiki-asennukset, esimerkiksi Wikipediat, voivat tehdä kyselyitä ja näyttää tietoja Wikidatan palvelimelta omilla sivuillaan. Se asennetaan eri kielten Wikipedioihin ja todennäköisesti muillekin sivustoille.
    3. WikibaseLib-laajennus sisältää kummallekin merkittävälle laajennukselle yhteisiä kirjastoja.
  • Wikidata on Wikimedia-projekti, joka käyttää MediaWiki-asennusta yhdessä Wikibase-laajennusten kanssa. Sen avulla "Wikidatan muokkaajat" voivat lisätä tietoja ja selata sivuja.

Peruskäsitteitä

  • Data (tai tieto) ja metadata (tai metatieto)

Data is raw information, like the words you are reading right now. Wikidata is essentially a collection of structured data, or database content. Those data are generally everything entered by the Wikidata editors and bots using the entity pages and the public programming interface. The wikipages from which a user can see and enter data are organized in three data namespaces:

  1. the main namespace (for items), regrouping pages in which we can see and enter information about a specific entity,
  2. the property namespace, in which we can see information about properties, which are used to structure the information we enter into statements and the
  3. query namespace, in which we can define additional ways to extract and display the information than the main namespace.

The data in those namespaces are said to be structured because they are all organized in a way that the Wikibase software uses to ensure a certain data model and because the community defines and enforces the correct ways to enter information.

Metadata in Wikidata is structured data, that can not be created or changed by users and bots but is created by the MediaWiki software. The revision history of pages is an example of metadata. The software generates the entries with time stamps and user names.

Other Wikidata pages are classical Wikipages and consist of unstructured data or semi-structured data (Q2336004) View with Reasonator See with SQID (for example: running text or wikitext), and are meta pages, such as community discussion pages.

Specifically, an important kind of data are property data. Property data are values associated with a property to build a Claim; they are an organisation unit of the structured data. Each property is assigned a Datatype, which defines the property data values that can be used in claims built with this property.

  • Datakokonaisuus

Datakokonaisuus (datasetti) on mikä tahansa kokoelma (rakenteista) tietoa.

In Wikidata what is called a dataset is often associated to an entity: the dataset associated to an entity is all the information shown in the identity Wikipage (the set of statements in the database who have this entity as a subject, the Wikipedia links of articles describing this entity on Wikimedia projects, ...).

We can build other datasets by combining dataset of several entities.

The datasets can be represented in different ways: as in their entity Wikipage in the form of an XML or JSON file for the robots and computing programs. Specifically in the Wikidata user interface messages, dataset refers to data associated to an entity (an item, a property or a query)

  • Dereferenceable URIs These are used during content negotiation to supply a resource description even if it is the entity itself that is addressed. This also makes it possible to supply a human-readable description or a machine readable one. The latter one would then be RDF data, according to what is more suitable. The content the dereferenced URIs point to will be available through the page Special:EntityData.
  • Vienti Tämä viittaa tapaan asettaa dataa ja metasivujen sisältöä saataville siten, että niitä voidaan käyttää muualla. Tarkoituksena on tehdä koneluettavia datapaketteja laajalti käytetyissä muodoissa kuten JSON ja RDF/XML.
  • Linkitetty data Tämä on tapa julkaista rakenteista tietoa siten, että siinä voi tehdä ristiviittauksia ja siitä tulee hyödyllisempää. Tämä liittyy läheisesti tapaan, jolla Wikidata toimii: muodostamalla yhteyksiä aiheiden välille ja liittämällä niihin tietoja linkitetyillä datasivuilla, kuten Wikidatassa tehdään kohteissa.
  • Kolmikko (triplet) on tapa säilyttää dataa yksittäisenä tietona linkitetyssä datassa. Se koostuu subjektista, predikaatista ja objektista. Wikidatassa nämä vastaavat suunnilleen kohdetta, ominaisuutta ja arvoa.
  • Ontologia - ontology (Q324254) View with Reasonator See with SQID on tietyn sovellusalueen käsitekartan yksiselitteinen ja muodollinen määritelmä. On tärkeää, että ontologia välittää yhteisen käsityksen sovellusalueesta. Wikidatassa tämä tehdään käyttämällä esityksissä olevia ominaisuuksia kuvaamaan ulkoisia aiheita (joita sisäiset kohteet edustavat) suhteessa toisiin kohteisiin ja kirjalliseen tietoon.
  • Provenienssi (provenance; myös alkuperä) on ajallinen luettelo tietoa lisänneestä käyttäjästä ja lähteestä, josta tieto on peräisin. Tiedon alkuperän todentaminen on tärkeätä luettaessa Wikidataan tietoja avoimista dataseteistä tai tietokannoista.

Sanasto on joukko käsitteitä, joita käytetään kuvaamaan ontologiaa. Käsitteet yhdessä sanastossa voivat olla samoja kuin (owl:sameAs) jotkin käsitteet toisessa sanastossa. Samuus on sitovampaa kuin vastaavuus.

Sivustolinkit

Sivustolinkki (käyttöliittymässä Luettelo tähän kohteeseen linkitetyistä sivuista) on määritys linkitetystä sivusta tai artikkelista toisella Wikimedia-sivustolla, esimerkiksi jossakin Wikipedian kieliversiossa. Se koostuu sivustotunnuksesta ja sivustolinkin otsikosta (artikkelin otsikko) ja sen alkupisteenä on yksittäinen Wikidatan kohde. Sivustolinkkejä käytetään kohteen tunnistamiseen ulkoiselta sivustolta käsin ja kielilinkkien keskussäilytystä varten. Ennen kielilinkit säilytettiin paikallisesti kunkin artikkelin jokaisessa kieliversiossa ja botit synkronoivat niitä säännöllisesti, mikä sai ne joskus ristiriitoihin keskenään. Wikidatan 1. vaihe tähtäsi näiden paikallisesti säilöttyjen kielilinkkien korvaamiseen yhteisesti määritellyillä kielilinkeillä, joita säilytetään sivustolinkkeinä Wikidatan kohteissa. Sivustolinkkiin voi olla liitettynä merkkejä, jotka yleensä näyttävät sivun olevan suositeltu artikkeli tai muussa vastaavassa asemassa. Katso Help:Sivustolinkit.

Sivusto (site) on yleisesti viittaus ulkoiselle sivustolle, mutta sivustolinkeissä se viittaa tiettyihin rekisterissä oleviin, Wikimedia-säätiön omistamiin wikisivustoihin, esimerkiksi Wikipedian kieliversioihin, joihin voidaan luoda linkkejä helposti. Näihin sivustoihin viitataan global site identifiers -tunnuksilla, lyhyemmin siteid eli sivustotunnus. Esimerkiksi suomenkielisen Wikipedian sivustotunnus on fiwiki ja sen kielilinkkitunnus on fi:. Yleensä ensimmäisten kirjainten jälkeen on rekisteröidyn sivuston aliverkkotunnus Wikimedian projekteissa. Linkkien tekemisessä tällaisille sivustoille voi olla rajoitteita. Nykyisellään kullakin ulkoisella sivulla voi olla Wikidatassa vain yksi rekisteröity linkki ja yhdessä kohteessa voi olla vain yksi linkki kullekin ulkoiselle sivustolle.

Merkki (badge; tuleva ominaisuus) on eräänlainen sivustolinkkiin liitetty tunnus, josta voidaan esimerkiksi tunnistaa ulkoinen sivu "suositelluksi artikkeliksi" tietyllä sivustolla. Merkki ei kuvaa ulkoista aihetta, vaan sivua tietyllä sivustolla.

Nimiavaruudet

Sivu tarkoittaa sisäistä tai ulkoista verkkosivua, jolla on yksilöllinen otsikko, esimerkiksi artikkeli Wikipedian päänimiavaruudessa tai kohde Wikidatan päänimiavaruudessa. Wikidatassa käsite "sivu" saattaa viitata datanimiavaruuden kohteeseen tai ominaisuuteen, muun nimiavaruuden metasivuun tai ulkoiseen linkitettyyn sivuun, Wikipedian tai muun Wikimedia-sivuston sivuun, johon viitataan sivustolinkillä. Sivut Wikidatan päänimiavaruudessa ovat kohteita ja kullakin sivulla voi olla vain yksi kohde.

Metasivuja ovat kaikki sivut, jotka eivät ole aiheita eli eivät kuulu datan nimiavaruuksiin. Wikidatan metasivujen sisältö ei ole rakenteista, ja se on esitetty tavallisen MediaWiki-koodin sekä kenties Wikidatan tulevan asiakaspuolen sisällytyskoodin avulla. Esimerkkejä ovat keskustelusivut, luokkasivut, projektisivut (Wikidata-nimiavaruudessa) ja ohjesivut (Help-nimiavaruudessa). Metasivut kattavat myös sisältöä ja dataa, jonka MediaWiki-ohjelmisto luo automaattisesti, esimerkiksi sivun muokkaushistoria ja toimintosivut.

Nimiavaruus on sivujen jaottelu MediaWiki-ohjelmistossa siten, että ne ryhmitellään käyttötarkoituksen tai jonkin lisätoimintatavan mukaan. Esimerkkejä ovat nimiavaruudet luokille, tiedostoille ja käyttäjille sekä Wikidatan tapauksessa kolme datan nimiavaruutta: kohteet, ominaisuudet ja kyselyt. Katso luettelo nimiavaruuksista.

Päänimiavaruus (mainspace) on nimiavaruus, jossa kaikki kohteet sijaitsevat. Sen tunnistaa etuliitteen puutteesta.

Aiheet, kohteet, ominaisuudet ja kyselyt

Aihe (entity; Wikidatan käyttöliittymän viesteissä joskus nimellä datakokonaisuus) on datasisältö Wikidatan sivulla, joka voi olla kohde (päänimiavaruudessa), ominaisuus (ominaisuusnimiavaruudessa) tai kysely (kyselynimiavaruudessa). Jokaisella aiheella on ainutlaatuisena tunnisteena aiheen tunnus, joka on luku etuliitteellä, esimerkiksi etuliitteellä Q kohteen, P ominaisuuden ja U kyselyn tapauksessa. Aiheen tunnisteena on myös ainutlaatuinen nimen ja kuvauksen yhdistelmä kullakin kielellä. Aiheelle voidaan määrittää myös sarja vaihtoehtoisia monikielisiä aliaksia. (Ontologioissa ja kirjastoluetteloissa, joita käytetään Wikidatassa lähteinä, aihe on tavanomaisesti todellisuuden aihepiiri tai sen esitys tietokannassa ja vastaa tässä asiayhteydessä Wikidatan kohdetta.)

Kohde (item) on Wikidatan päänimiavaruuden sivu, joka edustaa todellisuuden aihetta tai konseptia. Kohteiden tunnisteina toimii lukutunnus etuliitteellä, sivustolinkki ulkoiseen sivuun tai monikielisten nimen ja kuvauksen ainutlaatuinen yhdistelmä. Kohteilla voi olla myös aliaksi haun helpottamiseksi. Kohteen pääasiallinen dataosa on luettelo kohteesta kertovista esityksistä. Kohde voidaan ajatella kolmikon subjektiosana linkitetyssä datassa.

  • Ominaisuus (property) on kuvaava otsake tietoarvolle, muulle suhteelle, arvojoukolle tai mahdollisesti puuttuvalle arvolle, mutta ei itse tietoarvo tai -arvot. Kukin kohdesivun esitys liittyy ominaisuuteen, määrää ominaisuudelle yhden tai useampia arvoja, tai muun suhteen tai yhdistelmän, tai mahdollisesti puuttuvan arvon. Ominaisuudet sijaitsevat Property-nimiavaruudessa, ja sisältävät ilmoituksen ominaisuuden arvojen tietotyypistä. Linkitettyyn dataan verrattaessa ominaisuus vastaa kolmikon predikaattia.

Kysely (query; tuleva ominaisuus) on ennalta määritelty haku kohteiden keskuudesta. Kysely on kuvaus ennalta määritellylle haulle mutta ei haun tuottamille tuloksille. Kysely voidaan suorittaa hakutulosten saamiseksi, mikä saattaa olla hyödyllistä luetteloartikkelien automaattiselle luomiselle ja kääntämiselle. Katso Wikidatan luettelotyöryhmä (Wikidatan 3. vaihe). Jokainen haku on aihe ja kuvattu sekä määritelty omalla sivullaan. Haulla on myös oma tunnus etuliitteineen, etuliitteenä Query:U. Kyselymoottori ei ole vielä valmis, kuten viestistä $2, joka kohdataan yritettäessä [$1 luoda uutta kyselyä], huomataan.

Tunnisteet ja kielet

Many Wikimedia projects exist in different localised versions, but not Wikidata. Wikidata is multilingual, this means all parts of the user interface and also all the pages of data content can be translated into and used in many different languages. The users can determine their favorite languages. Wikidata is meant to treat all languages the same and to interconnect the knowledge of many languages allowing data content contributed in one language to be used in all the other languages as well. The users can translate all the pages into the different local languages and therefore improve the usability step by step.

Otsikko (title) on sisäisen tai ulkoisen sivun (tunnetaan sivustolinkin otsikkona) nimi, metasivun nimi tai aihesivun aihetunniste. Jos sivu ei kuulu päänimiavaruuteen, sen otsikkoon kuuluu myös Nimiavaruus:-etuliite.

    1. Kohteista, ominaisuuksista ja kyselyistä käytettynä Wikidatan aiheen otsikko tarkoittaa tunnusta, joka sisältää nimiavaruuden etuliitteen (jos sellainen on) ja sen jälkeen kirjaimen ja numerotunnuksen. Esimerkki otsikosta on Property:P17 ominaisuudella, Q6256 kohteella. Sivun URL-osoite koostuu merkkijonosta www.wikidata.org/wiki/ ja otsikosta. Hakutuloksissa näytetään kotoistettu nimi, sitten tunnus sulkeissa (ilman nimiavaruuden etuliitettä) ja kuvaus, jotta koko merkkijonosta tulisi helpommin luettava. Esimerkiksi hakemalla sanalla "valtio" hakukäyttöliittymässä saa tuloksina sekä ominaisuuden "valtio (P17): valtio, jossa kohde sijaitsee" että kohteen "valtio (Q7275): yhden hallintojärjestelmän alainen järjestynyt yhteisö".

Sivustolinkeistä käytettynä otsikko on kanoninen merkkijono, joka toimii tunnuksena ulkoisen sivuston sivulle. Hae kohdetta otsikolla -käyttöliittymää voidaan käyttää sivun hakemiseen sen otsikkoa tietyssä Wikipediassa käyttäen. Sivusto ja otsikko muodostavat yhdessä kokonaisen sivustolinkin. Otsikon tarkistuksen aikana merkkijono normalisoidaan ja otsikosta tulee lopulta ulkoisen sivun kanoninen sivunnimi. Vasta sitten, kun normalisointi on valmis ja merkkijono noudattaa sivustokohtaisia rajoitteita, uusi sivustolinkki voidaan tallentaa.

Metasivusta muussa kuin aihenimiavaruudessa käytettynä otsikko on sama kuin se, joka sivulla lukee, ja se toimii metasivun tunnuksena. Nimiavaruus on tavallisesti otsikon sekä myös verkko-osoitteen etuliitteenä. Esimerkki tällaisesta otsikosta on Wikidata:Sanasto.

Kielimääreet (language attributes) ovat kielikohtaisia nimiä, aliaksia ja kuvauksia, jotka on liitetty kohteisiin, ominaisuuksiin ja kyselyihin. Ne ovat luettavissa olevaa tekstiä ja niiden tehtävänä on auttaa ymmärtämään kohteen laajuus, esimerkiksi aiheen tarkka tyyppi. Jos ne puuttuvat, joitakin niistä voidaan korvata muunkielisellä tekstillä varakieliketjuja noudattaen.

Varakielet (language fallbacks; joskus kieliketjut, language chains) ovat tapa korvata puuttuvia kielimääreitä järjestelmällisesti muunkielisellä tekstillä. Tarkat korvaussäännöt voidaan valita sivun tyypin, sen, onko käyttäjä kirjautunut sisään tai käyttäjän tekemien kielivalintojen mukaan.

  • Nimi (label, name; ei pidä sekoittaa otsikkoon) on kohteen, ominaisuuden tai kyselyn kielikohtainen nimi. Tämä on yleensä tärkein nimi, jolla aihe tunnetaan, tai yleisin tai helpoiten ymmärrettävä ilmaus, jolla se projektin sisäisesti tunnetaan. Wikidatassa nimi on samassa roolissa kuin otsikko Wikipediassa, ja sitä käytetään ensisijaisena keinona sivujen erotteluun. Nimen ei tarvitse olla joka kohteella eri, ei tietyllä kielellä eikä projektissa yleisesti, mutta nimen ja kuvauksen yhdistelmän on oltava aina eri. Se, että nimen ja kuvauksen yhdistelmä on ainutkertainen, on välttämätön ehto – sen tulee täyttyä, ennen kuin muutosta voidaan tallentaa – vaikka se saatetaankin tulevaisuudessa poistaa.
    Nimien tulisi noudattaa kielikohtaisia erisnimien ja ilmausten oikeinkirjoitustapoja sen mukaan, mikä kullekin sivulle sopii. Luetteloissa nimeä seuraa kuvaus, joten ne muodostavat yhdessä luettelon yksittäisen kohdan.
Katso Help:Nimi.

Kuvaus (description) on kielikohtainen kohdetta, ominaisuutta tai kyselyä kuvaava ilmaus. Se asettaa nimen asiayhteyteen (esimerkiksi nimellä "Cambridge" on monta paikoista kertovaa kohdetta). Kuvauksen ei siten tarvitse olla joka kohteella eri, ei tietyllä kielellä eikä projektissa yleisesti, mutta kuvauksen ja nimen yhdistelmän on oltava aina eri. Se, että nimen ja kuvauksen yhdistelmä on ainutkertainen, on välttämätön ehto – sen tulee täyttyä, ennen kuin muutosta voidaan tallentaa. Lue Help:Kuvaus saadaksesi lisätietoa muun muassa kuvausten tyyliseikoista.

See Help:Description for more information, including proper styling of descriptions.

Aliakset (käyttöliittymässä tunnetaan myös nimellä) ovat kielikohtaisia vaihtoehtoisia nimiä kohteille, ominaisuuksille ja kyselyille. Niitä voidaan käyttää hakemisessa samaan tapaan kuin nimiä. Nimien tapaan aliakset ovat kielikohtaisia, mutta toisin kuin nimiä, aliaksia voi olla niin monta kuin tarvitaan. Katso Help:Aliakset.

Katso Help:Aliakset.

Väitteet ja esitykset

Esityksen osat

In order to use Wikidata, the knowledge contained in different sources must be decomposed. A source might read Wolfgang Amadeus Mozart was a composer who was born 27 January 1756 and died in 5 December 1791. We need to decompose the information contained in this sentence and transform it into claims and statements: name: Wolfgang Amadeus Mozart; date of birth: 27 January 1756; date of death: 5 December 1791; occupation: composer. Both claims and (Wikidata) statements are expressed into a so called statement to be used as linked data by external websites or organization, but they are slightly refined to fit their purpose in Wikidata. Usually the statement itself in linked data is described by a single triplet, but when the statement in itself is reified, it is possible to say something more about the statement. We may say it has a value, that is our original triple (or tuple to be more general), and we may say something about that value like when and how the value is recorded or measured. Such statements about a statement is in Wikidata called qualifiers to separate them more clearly from our statements. Without doing this it could be difficult to separate the different types of statements from each other.

Statements describing references for the particular reified statement can also be made. Those are also statements about statements, but they have different roles and are also given special names. This is done by adding references. References are also reified statements so we can make statements about them, that is we can give them qualifiers. Note that references are reified statements about reified statements. It is a good thing that we can talk about references with qualifiers, that makes it somewhat clearer. (Another way to say things about references is to give them their own items and to add statements about it.)

To implement the basic assertion, the core triplet or rather the duplet as the subject is given as the item itself, a small structure called a snak is used. Those come in several versions, each specialized for a single purpose. Statements hold such snaks, and they are also the inner parts of statements about statements that is qualifiers, references and ranks. Part of the specialization for snaks is that some of them can hold a value of a special type, a datatype. A snak will refuse to hold any other type than what it is configured to store.

During the lifetime of a statement it might be set to normal, until it is deemed preferred, and later on it might be replaced by a more up to date value and marked deprecated. Those values are nothing more than statements about the reified statement, but it is given its own name and appearance in the user interface.

  • Väite (claim) on yksittäinen tieto aiheesta, jonka sivulla väite on. Väite koostuu ominaisuudesta (kuten "Sijainti") ja arvosta (esim. "Saksa"), muusta suhteesta, arvojoukosta tai puuttuvasta arvosta. Väitteellä voi olla tarkenteita, kuten ajallisia tarkenteita, jotka ilmaisevat väitteen pätevän tiettyyn ajanjaksoon. Linkitetyn datan kolmikkoon rinnastettuna väite käyttää ominaisuutta ilmaisemaan kolmikon predikaatin ja arvoa ilmaisemaan kolmikon objektin. Väitteet muodostavat osan esityksistä kohdesivuilla, joilla niitä voidaan laajentaa lähteillä ja asemilla. Niitä voi esiintyä myös muilla datasivuilla kuin kohteilla.
  • Esitys (statement) on yksittäinen tieto kohteesta kirjattuna kohteen sivulle. Esitys koostuu väitteestä (ominaisuus–arvo-pari kuten "Sijainti: Saksa" valinnaisine tarkenteineen), jota on laajennettu valinnaisilla lähteillä (jotka kertovat väitteen lähteistä) ja valinnaisella asemalla (jota käytetään erottelemaan useita saman ominaisuuden sisältäviä väitteitä). Wikidata ei tee oletuksia esitysten oikeellisuudesta, vaan vain kerää niitä ja ilmoittaa ne lähdeviittauksien kera. Katso Datamalli ja Help:Esitykset.

Arvot (values; myös tietoarvot, datavalues) ovat yksittäisiä tietoja, jotka sisältyvät kuhunkin väitteeseen. Tietotyypistä riippuen ne voivat olla yksittäisiä arvoja (kuten lukuja) tai arvoja, jotka koostuvat useista osista (kuten maantieteellinen sijainti pituus- ja leveysasteineen). Sisäisesti ne liitetään väitteisiin snakeilla.

Modify the snaktype (value/some value/no value) here.

Ei arvoa (ei arvoa) on merkintä sille, että ominaisuudelle ei ole tunnettua arvoa.

Tuntematon arvo (jokin arvo) on merkintä sille, että ominaisuudelle on jokin arvo, mutta sitä ei tarkalleen tiedetä.

Mukautettu arvo (mukautettu arvo) on merkintä sille, että ominaisuudelle on tunnettu arvo.

Snak (joskus liitin, connector) on sisäinen abstraktiokerros (abstraction layer) arvojen – mukaan lukien ei arvoa ja tuntematon arvo – ja kohteiden sekä toisella puolella esitysten ja väitteiden välillä. Tavallisesti tämä abstraktiokerros ei ole näkyvillä käyttöliittymässä, mutta se on näkyvillä datan tuonnissa REST-rajapinnassa.

Tietotyyppi (datatype) kuvaa sitä, millaisia tietoarvoja ominaisuudelle voidaan antaa, ja määrittää sen, kuinka tietoarvoja kussakin väitteessä säilytetään. Jokaiselle ominaisuudelle on annettu ennalta määrätty tietotyyppi. Katso myös Luettelo saatavilla olevista tietotyypeistä.

Merkkijono (string, character string) on yleiskäsite vapaasti valittavien merkkien sarjalle, joka tulkitaan tekstiksi (esim. "Terve") – erotuksena dataan, joka tulkitaan lukuarvona (3,14), linkkinä kohteeseen (esim. [[Q1234]]) tai monimutkaisempana tietotyyppinä (joukko {1,3,5,7}). Wikidata tulee tukemaan tietotyyppejä "yksikielinen teksti" ja "monikielinen teksti", joita molempia pidetään merkkijonomuotoisina tietotyyppeinä ominaisuuksien arvoissa. Esimerkiksi mahdollinen ominaisuus "etunimi" olisi kohteen Abraham Lincoln tapauksessa "Abraham".

  • Tarkenne (qualifier) on väitteen osa, joka kertoo jotakin tietystä väitteestä, usein kuvailee sitä. Tarkenne voi olla käsite tietyn sanaston mukaan, mutta se voi olla myös vaihtoehtoinen kuvaava ilmaus (se, ovatko nämä käsitteet tai ilmaukset vapaata tekstiä vai osa jotakin sanastoa, jäisi todennäköisesti Wikidatan yhteisön päätettäväksi).

Asema (rank; tuleva ominaisuus) on laatuaste, jota käytetään yksinkertaiseen valikointiin tai suodatukseen tapauksissa, joissa tietylle ominaisuudelle on useita esityksiä. On kolme mahdollista asemaa:

  1. Deprecated rank is used for a statement that contains information that may not be considered reliable or that is known to include errors. (For example, a statement that documents a wrong population figure that was published in some historic document. In this case the statement is not wrong – the historic document that is given as a reference really made the erroneous claim – but the statement should not be used in most cases.)
  2. Tavallista asemaa (normal rank) käytetään esitykselle, joka sisältää asiaan liittyvää tietoa, jonka uskotaan olevan oikeaa, mutta joka voi olla liian laaja-alaista näytettäväksi oletuksena. (Esimerkiksi Berliinin historialliset asukasluvut useiden vuosien ajalta.)
  3. Suosittua asemaa (preferred rank) käytetään esitykselle, jossa on tärkeimmät ja ajankohtaisimmat tiedot. Tällainen esitys näytetään kaikille käyttäjille ja esitetään Wikipedian tietolaatikoissa oletuksena. (Esimerkiksi Berliinin tuoreimmat asukasluvut.)

Lähde (reference, source) kuvaa Wikidatan esityksen alkuperää. Lähde on usein itsekin kohde, esimerkiksi kirja. Wikidata ei pyri vastaamaan kysymykseen siitä, onko esitys totta, vaan vain kertomaan, esiintyykö esityksen tieto jossakin lähteessä. Siitä, mikä määrää lähteen kelvolliseksi, odotetaan tulevan väittelyn aihe Wikidatan muokkaajien keskuudessa.

  • External identifier Some properties have values that are strings used in other organisations' databases to uniquely identify an item. For example, an ISBN for a book or the unique part of the URL of a movie or an actor in the Internet Movie Database.

Asiaan liittyviä käsitteitä

  • RDF/XML on sarjallistamistapa, jolla RDF-tietoa voidaan esittää XML-muodossa; katso RDF/XML.

Katso myös